Koulussako ei oo sellasta?
1. Opettaja opettaa, ja oppilaita opetetaan.
2. Opettaja tietää kaiken, ja oppilaat eivät tiedä mitään.
3. Opettaja ajattelee, ja oppilaat ovat ajattelun kohteita.
4. Opettaja puhuu, ja oppilaat kuuntelevat nöyrinä.
5. Opettaja pitää kuria, ja oppilaat alistuvat.
6. Opettaja tekee valintoja vaatien niiden hyväksymistä, ja oppilaat tottelevat.
7. Opettaja toimii, ja oppilailla on harhakuva toiminnasta opettajan toiminnan kautta.
8. Opettaja valitsee opetusohjelman sisällön, ja oppilaat (joiden mielipidettä ei kysytä) omaksuvat sen.
9. Opettaja samastaa tiedon auktoriteetin omaan henkilökohtaiseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa oppilaiden vapautta vastaan.
10. Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat pelkkiä objekteja.
Näin brasilialainen Paulo Freire kuvaa teoksessaan Sorrettujen pedagogiikka [1974] ”tallettavaa kasvatusta”, joka pitää yllä sellaisia asenteita ja käytäntöjä, joissa heijastuu koko sortava yhteiskunta (s. 77). Kuinka paljon koulujärjestelmässämme ja etenkin koulun arjessa edelleen toteutuvat nämä tallettavan kasvatuksen käytännöt?
Avoimet opit - opintopiiri 