Archive for Freire

Kolme interventiota vaihtoehtopedagogiikkaan

1) ”Onko lopetettava vaihtoehtopedagogiikasta puhuminen”?

Vaihtoehtopedagogiassa on paljon hyvää. Joskus on mukavaa olla vaihtoehtopedagogi: jo nimi kertoo siitä, että kaiken ei tarvitse aina olla samalla tavalla; että vaihtehtoja on olemassa. Ei vaihtohtopedagogiikka kuitenkaan ole aivan ongelmatonta.

Ensinnäkin: nimikkeenä vaihtoehtoisuus on reaktiivista ja sisällötöntä. Tavallaan palataan muinaiseen kysymykseen siitä, tuleeko muna vai kana ensin – onko ns. tavallinen pedagogia siis olemassa ensin ja vaihtoehtoisuus ilmestyy sitten myöhemmin, vaihtoehdoksi tavalliselle? Voi tietysti ajatella, että vaihtoehtoisuus on jotain joka kehittää ja parantelee tavallista. Mieluummin kuitenkin ajattelisin niin, että vaihtoehtoisuus tulee aina ensin. Mutta miten vaihtoehto voisi syntyä ennen tavallista? Siksi, että se etsii uusia toimintamahdollisuuksia, autonomiaa ja vapauden tiloja, joihin vallitseva järjestelmä sitten reagoi: joko se torjuu ne tai yrittää ottaa ne haltuun. Tämän vuoksi halusin siis löytää vaihtoehtopedagogialle jonkin toisen nimen.

Lue lisää…

Comments (1) »

Paulo Freire: Sorrettujen pedagogiikka

Koulussako ei oo sellasta?
1. Opettaja opettaa, ja oppilaita opetetaan.
2. Opettaja tietää kaiken, ja oppilaat eivät tiedä mitään.
3. Opettaja ajattelee, ja oppilaat ovat ajattelun kohteita.
4. Opettaja puhuu, ja oppilaat kuuntelevat nöyrinä.
5. Opettaja pitää kuria, ja oppilaat alistuvat.
6. Opettaja tekee valintoja vaatien niiden hyväksymistä, ja oppilaat tottelevat.
7. Opettaja toimii, ja oppilailla on harhakuva toiminnasta opettajan toiminnan kautta.
8. Opettaja valitsee opetusohjelman sisällön, ja oppilaat (joiden mielipidettä ei kysytä) omaksuvat sen.
9. Opettaja samastaa tiedon auktoriteetin omaan henkilökohtaiseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa oppilaiden vapautta vastaan.
10. Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat pelkkiä objekteja.

Näin brasilialainen Paulo Freire kuvaa teoksessaan Sorrettujen pedagogiikka [1974] ”tallettavaa kasvatusta”, joka pitää yllä sellaisia asenteita ja käytäntöjä, joissa heijastuu koko sortava yhteiskunta (s. 77). Kuinka paljon koulujärjestelmässämme ja etenkin koulun arjessa edelleen toteutuvat nämä tallettavan kasvatuksen käytännöt?

Lue lisää…

Comments (1) »