Archive for syyskuu, 2008

Koulun toispuoleisuudesta: koulutodellisuuden suhde sukupuolten asemiin

Opintopiirissämme on paraikaa luettavana Tomi Kiilakosken, Tuukka Tomperin ja Marjo Vuorikosken toimittama artikkelikokoelma Kenen kasvatus? (Vastapaino, 2005). Aluksi otettiin tarkasteluun ensimmäinen osa, joka kritisoi kasvatuksen (alistavia) normeja, vastakkainasetteluja ja rakenteita esimerkiksi sukupuolen näkökulmasta:

Ensimmäisessä artikkelissa Marjo Vuorikoski kysyy: Onko naisen tiedolle sijaa koulutuksessa? Vuorikoski syyttää nykysuomalaista koulua sukupuolisokeudesta ja siitä, että ”miehiselle järkikeskeisyyden ihanteelle rakennettu koulutus ohittaa, mitätöi ja työntää syrjään naisiseksi mielletyt ominaisuudet”, joita ovat esimerkiksi epärationaalisuus, tunteet, ruumiillisuus ja seksuaalisuus (s. 31–32).

Vuorikoski nostaa esiin Jane Roland Martinin mielenkiintoisen näkemyksen siitä, kuinka koulu vetäytyy yksityiselämässä ja perheessä tarvittavien valmiuksien kehittämisestä ja keskittyy työelämässä tarvittavaan osaamiseen. (s. 33)

”Naisten alueeksi mielletyn yksityiselämän ja kodin piirissä tarvittavien valmiuksien ei ole katsottu edellyttävän erityistä osaamista tai on oletettu, että ne opitaan yksityiselämässä.” (s. 33)
Lue lisää…

Advertisement

Leave a comment »

Paulo Freire: Sorrettujen pedagogiikka

Koulussako ei oo sellasta?
1. Opettaja opettaa, ja oppilaita opetetaan.
2. Opettaja tietää kaiken, ja oppilaat eivät tiedä mitään.
3. Opettaja ajattelee, ja oppilaat ovat ajattelun kohteita.
4. Opettaja puhuu, ja oppilaat kuuntelevat nöyrinä.
5. Opettaja pitää kuria, ja oppilaat alistuvat.
6. Opettaja tekee valintoja vaatien niiden hyväksymistä, ja oppilaat tottelevat.
7. Opettaja toimii, ja oppilailla on harhakuva toiminnasta opettajan toiminnan kautta.
8. Opettaja valitsee opetusohjelman sisällön, ja oppilaat (joiden mielipidettä ei kysytä) omaksuvat sen.
9. Opettaja samastaa tiedon auktoriteetin omaan henkilökohtaiseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa oppilaiden vapautta vastaan.
10. Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat pelkkiä objekteja.

Näin brasilialainen Paulo Freire kuvaa teoksessaan Sorrettujen pedagogiikka [1974] ”tallettavaa kasvatusta”, joka pitää yllä sellaisia asenteita ja käytäntöjä, joissa heijastuu koko sortava yhteiskunta (s. 77). Kuinka paljon koulujärjestelmässämme ja etenkin koulun arjessa edelleen toteutuvat nämä tallettavan kasvatuksen käytännöt?

Lue lisää…

Comments (1) »